Pohjanmaa-Cup, Vimpelin kodinkoneuistelu, kilpailu

Pohjanmaa cupin kolmas osakilpailu skapailtiin Lappajärvellä sellaisessa myräkässä, että kusikippojen omistajat jäivät suosiolla kotiin ja näin venemäärä kisassa jäi valitettavan pieneksi. Starttasimme matkaan Fasterillani, joka on Lappajärvellä koulittu kovemmissakin keleissä ja näin ollen ennen starttia oli venekunnassamme kohtuu turvallinen fiilis. Taktiikaksi muodostui viikontakaisen treenin perusteella lähteä viimevuotisille täpeille pyörimään koko päiväksi kuhan perään periaatteella tulos tai ulos, treeneissä saimme alueelta tasan yhden mittakuhan. Muilta alueilta ei treeneissä mittakuhia iglooseen kopsahdellut, joten vaihtoehtoja ei kisa-alueen valinnassa oikein ollut. Kilpailuun starttasimme muiden perässä ilman suurempia kiireitä ja keli tosiaan oli varsin raju kun suojaisesta satamasta päästiin järven selälle. Vesi pärskyen tykitimme vasten aaltoja Busterin maksiminopeutta, eli jotain 20km/h ja saavutimme kohteen ilman suurempia ongelmia. Tero otti veneen haltuun ( ajan yleensä aina siirtymät kun on tota rallikuskin vikaa:-)) ja Eeron kanssa alettiin laskea vehkeitä ja sain setin melko nopeasti vetoon. Sitten Terolle tuli pieni ajovirhe ja sitten mentiin:-)

Kelkka lievästi väärässä kulmassa (kuva hieman epäselvä)

Tässä vaiheessa mainostamani lievähkö etelä-eurooppalaistyylinen temperamenttini tuli esille ja vedin lukuisien ärräpäiden voimalla, paljain käsin kelkan veneeseen ja eikun homma uudestaan käyntiin:-) Ensimmäistä mittakuhaa saimme odottaa noin tunnin ja alue oli yllävänkin hiljaisen oloinen. Tavoitteessa kuitenkin pysyttiin, koska laskeskelimme, että mittakuha tunnissa pitää meidät kiinni hyvässä sijoituksessa. Mittakuha saatiin myös toisella tunnilla ja myös kolmannella. Sitten tapahtui jotain, mitä analysoimme vieläkin... Kalaa ei enää tullut vaikka teimme kaikki osaamamme peliliikkeet. Vaihdoimme syvyyttä, suurensimme lenkkiä, vedettiin toista puolta välivedessä, käytiin matalemmassa, käytiin syvemmässä, ajeltiin patteja päin, vaihdeltiin vetureita, vaihdeltiin takakuvia, vaihdettiin välillä kuskia ja lopuksi vaihdoin vapaalle ja istahdin takapenkille ja kuin kruunuksi kaikelle tuskalle sain NOU-KALALLA saalistettua oman perseeni:-) Kisa-aika alkoi olla taputeltu ja kokonaispotiksemme jäi kolme kuhaa, yksi ahven ja 7 mittahaukea. Arvelimme, että tuolla kalamäärällä olisimme sijalla 20+ ja arvauksemme osui oikeaan. Taas ventti Evijärven tapaan ja mollivoittoinen kausi sai jatkoa. Punnitusjonossa viimeistään selvisi että hauki oli aktivoitunut tuulessa ja ainakin kolmen kärki oli pystynyt vetämään Järven tuulisimmilla mestoilla isojen koppiveneittensä turvin, tai näin ainakin oletan. Kärkiveneillä oli taas ihan käsittämättömia hauki potteja ja Nahkalan Empulla oli lähes vitosen kuha, joten on ne jumankauta kovia jätkiä:-) Ilmeisesti tänä vuonna meidän blogien pitäjien vaappuihin on joku kussut, kun kalat ei tunnu oikein virityksistämme tykkäävän, terveisiä vaan Sinttivinttureille, ei vielä luovuteta:-)  Nyt onkin ( onneksi ) kolmen viikon tauko kisatouhuista ja tässä välissä pitäisi opetella kalastamaan...No tulihan sitä aikoinaan ylioppilaskirjoituksiinkin opeteltua muutaman viikon lukulomalla kolmen vuoden lukio-opinnot, eli eiköhän me Lappajärven lohikunkkuun mennessä jotain olla keksitty. Hyvää juhannusta kaikille ja pidetään vetoketjut kiinni jos vesille eksytään...
Tulokset
-Varakippari